sunnuntai 10. syyskuuta 2017

SARDIINIA ja  ROOMA
Odottelimme Janicaa ja Mattia Olbian lahden suulla Tavolaara saaren liepeillä.
Tämä oli mukava paikka sillä pääsimme pitkästä aikaa luontoon kävelemään. Kiipesimme näköalapaikalle mistä näki niin Olbiaan kuin Tavolaaraankin.


30.8.2017 saapuivat iloiset naapurimme Janica ja Matti Olbiaan.


 Vene oli ankkurissa ihan kaupungin edustalla ja jollalla ajoimme ison marketin viereen ruokaostoksille. Jollamme täyttyi viiden päivän muonista niin, että kyytiin mahtui enää försti ja kapu. Kapu haki vieraamme laiturilta sen jälkeen kun muonat oli ensin saatu veneeseen.

Painavat ostoskärryt meinaa viedä miehet mereen

Sardiiniassa oli hieman vaikeaa löytää roskiksia, kun Espanjassa olimme jo tottunneet että isoja roskalaatikoita oli joka paikassa ja kaikkien saatavilla. Välillä kujilla kulkiessamme näimme kuinka ihmiset jättivät roskapussinsa suoraan kadulle. Ehkä ne siitä sitten aamuun mennessä oli haettu? Löysimme aina kuitenkin jonkinlaisen roskalaatikon ettei niitä kadulle tarvinnut jättää.


Kauhistuimme kun Olbian edustalla ankkuroidessamme näimme joka puolella valtavan kokoisia meduusoja. Mistä ne tulivat, kun niitä aikaisemmin ei ollut ollenkaan.


Olbian lahti oli täynnä erivärisiä "viveroita" missä kasvatettiin simpukoita.



Ankkuroimme mukavaan lahteen ja nautimme lämpimästä merivedestä. Kapu grillasi Matin maustamat broilerit ja hyvän viinin siivittämänä nautimme herkuista. Tästä alkoi oikea nautintojen viikko, kun Matti innostui valmistamaan meille milloin mitäkin. Parhaiten jäi mieleen spagetti pesto- kinkku- kasviskasttikeella, mikä oli viedä kielen suusta.
Spagettikastike ja linssi ruoat olivat mukava uutuus meidän ruokalistaamme.


Sain myös ehdottoman kiellon koskea tiskeihin, mistä olin ikionnellinen.


31.8.2017 oli ihmeittein päivä, sillä tuulet oli nyt suotuisat Tyrrhenian meren ylitykseen. Mikä sattuma eipä voi muuta sanoa. Saimme kaiken kukkuraksi ehkä parhaimman tuulen sitten ikinä ja viiletimme tasaista 6.5 solmun nopeutta monta tuntia. Tämä oli oikea purjehtijan juhlapurjehdus.
Harmillista vain että allokko joka oli kyllä hyvin maltillista tuli edestäpäin ja keinutti muutaman tunnin ajan venettä vähän enemmän, sillä seurauksella että Janicalle ja Matille tuli huono olo. Sehän tiedetään että merisairauteen paras lääke on olla makuullaan ja nukkua, joten syöminen jäi heiltä vähäiseksi ja mielellään he pötköttelivätkin sisällä tai ulkona.



Yöllä puhkesi ukonilma ja vauhti kiihtyi sen verran kovaksi, että försti vaati purjeita pienennettäväksi. Salamoi ja taivas oli mustaa mustempi.
Kaikesta metelistä, purjeiden reivauksesta ym. huolimatta vieraamme nukkuivat hyvin etupunkissaan.
Delfiinit ja lentokalat ilmestyivät hauskuuttamaan purjehdustamme. Anzion satamaan päästyämme yksi lentokala löytyi vielä kanneltakin.
1.9.2017 kiinnityimme "mooring" köysillä marineerojen avustamana Anzion satamaan. Olimme kaupungin keskustassa juuri hienojen ravintoloiden vastapäätä ja kyllä moni jäi ihmettelemään venettämme ja meidän touhuja veneessä. Kalastajat aluksineen ja verkkoineen oli meille mieleisempää katsottavaa kuin hieno Nettunon marina satoine veneineen.


Nuoriso lähti rannalle ja me jäimme lepäilemään pitkän merimatkan uuvuttamina.
Seuraavana päivänä tuli odotettu myräkkä, mutta me olimme jo turvassa Anzion satamassa. Kova tuuli nostatti ison aallokon hiekkarannalle, mikä oli enemmän kuin mieluisaa  Matille ja Janicalle.


Tykästyimme kaikki tähän vanhaan ja kauniiseen kaupunkiin.




4.9.2017 hyppäsimme Roomaan vievään junaan.
Vatikaani oli ensimmäinen kohteemme. Pietarin kirkkoon oli simänkantamaton jono, joten jätimme sen väliin. Ihastelimme parveketta mistä Paavi toivottaa hyvät uudet vuodet kaikille kansoille.


Seuraavana päivänä jo aamutuimaan olimme Colosseumin alueella ja saimmekin kävellä ihastelemassa sitä suuruuden loistoa mikä kerran on täällä ydin Roomassa ollut. Itse Colosseum oli myös vaikuttava. Förstiin teki suurimman vaikutuksen taistelutantereen alla olevat valtavat luolakäytävät, missä gladiaattorit ja leijonat ym. odottivat vuoroaan areenalle.



Espanjalaiset portaat ja suihkulähde olivat suurenmoisia.




Viimeisenä iltana halusivat Janica ja Matti tarjota illallisen förstin 60v. kunniaksi.
Kiitos erittäin mukavasta viikosta! Nautimme kovasti kaikesta vaivattomuudesta koskien päivittäisiä rutiineja ja retkien suunnittelua ja oleskelua. TERVETULOA toistekin mukaan.

5.9.2017 palasimme Anzioon ja 6.9. 2017 ruokahuollon tehtyämme suuntasimme kohti Ponzan saarta. Ponzassa olimme kolme yötä ja olisimme halunneet olla enenmänkin, mutta tuulien takia oli lähdettävä kohti Napolin lahtea. Merellä ja Ponzan lahdella näimme isoja ruskeita meduusoja ei kuitenkaan niin isoja kuin Olbiassa. Eipä olisi kiva uiskennella niiden seassa.

Ponzan kaupungin lahtea




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti