perjantai 19. toukokuuta 2017

BALEAARIT:

IBIZA

13.5.2017 aamulla tuli sopiva hetki jättää Espanjan manner ja suunnata kohti Ibizaa.
Täysikuu valaisi meren ja muutama delfiinikin teki meille seuraa yön yli purjehduksellamme.
Aamulla 15.5  klo 04.15 försti sai ensimmäiset äitienpäiväkahvit Formenteran majakan välkkyessä jo edessämme. Ankkuroimme Ibizan Port Roigin  edustalle hiekalle.
Jatkossa tulemme törmäämään mooring poijuihin ja varaudumme laittamalla vanhan poijuhaan käyttökuntoon niin voimme helposti kiinnittyä niihin. Seurasimme miten täällä paikalliset toimii kun he heittivät kuin lassoa  mooring poijun ympärille kiinnittyäkseen ensin paikalleen  ennen varsinaisen kiinnitysköyden kiinnittämistä.
Äitienpäivä sujui hieman tokkurassa pitkän purjehduksen jälkeen, mutta jaksoimme kyllä uida ihanan lämpimässä vedessä.

FORMENTERA

15.5.2017 siiryimme 10 mailin päähän ISLA ESPALMADORiin.
Kelluimme turkoosissa 21 asteisessa meressä ja ihmettelimme olimmeko sittenkin tulleet Karibian Tobaco Caysille. Matala ranta erottaa tämän lahdenpoukaman tuulisesta Välimerestä tehden ankkuroinnista todella mukavaa, kun maininki ei pääse keikuttamaan venettä mitenkään. Jotenkin saari muistuttaa myös saaristomeren Jurmoa jos muutama palmua ei oteta huomioon. Merilokitkin ovat tällä aika ärhäköitä puolustamaan pesiään.
Kokeilimme kajaakilla melomista ja hetkessä olimme toisella puolella lahtea. Löysimme oman pikku rantapaikan, josta pulahdimme snorklaamaan ja tarkenimme olla meressä ilman märkäpukuakin. Kirkkaassa vedessä uiskenteli muutama kala, joita oli hauska seurata.





16.5.2017 ankkuroitiin Formenteran sataman edustalle edelleen kauniin turkoosiin  veteen ja jollalla piipahdettiin nettikahvilaan.
Onhan se vähän outoa, kun menee monta päivää ilman nettiä ja silloinkin kun löytää netin se ei aina toimi vaan yhteys katkeilee. On tämä purjehdus muuttunut sitten vanhojen aikojen, jolloin ei ollut saatavilla tällaisia hienoja sää ennustuksia suoraan netistä.
Jotenkin  tuntuu että 10 vuotta sitten Atlannin kieroksella ei näin hyviä tuuli ja aalto ennusteita ollut saatavilla. Kesäkuun 15 päivä elämä kirkastuu kun roaming maksut poistuvat ja takuuvarma  mobiili verkkoyhteys on aina saatavilla,

18.5.2017 tulimme Ibizan pääkaupunkiin Eivissaan (Ibiza) Marina Botafoch:iin. Eivissa on kuuluisa kalleista marinoista ökyrikkaiden veneiden säilytyspaikkana. Loppujen lopuksi hinnaksi tuli meille 53e/vrk.
Marina Botafoch


Pääsimme kuitenkin Ibizan kaupungin keskustan sykkeeseen, jossa liikkui keski-ikäisiä hippejä ja muita värikkäitä persoonia. Kiipesimme kaupungin korkeimmalle kohdalle, jossa katedraali sijaitsee. Siellä on vanhoja taloja kauniine terasseineen, hienoja puutarhoja ja puistoja.

Dalt Vila (yläkaupunki)

Keskiaikaista kaupunginosaa
Katedraali


Meren kansalle omistettu patsas Ibizan keskustassa

Eivissan sataman lahtea


perjantai 12. toukokuuta 2017

VÄLIMERELLÄ

30.4.2017 Vappuaattona lähdettiin La Lineasta Gibraltarilta eteenpäin. Vihdoin ollaan Välimerellä ja otetaan vastaan mitä se tarjoaa. Kuulemamme mukaan  ennalta arvaamattomia tuulia ja aallokkoa, joka nousee nopeastikin.
Todettiin myöhemmin tämän pitävän paikkansa. Suomenlahdella, Itämerellä, Pohjanmerellä, Englannin kanaalissa ja Atlannilla kaikkialla on vähän erillaista purjehtia niin kuin nyt täällä Välimerellä. Kokemuksen kautta vasta nämä tulee tutuksi.
Vappuaaton kunniaksi skoolattiin "SIMAT" Gibraltar Rockin siintäessä takanamme.

Vappua

Europa Point

Saatiin kunnon menokeli 5-6 boforia ja aaltokin tuli takaa, joten virsarilla mentiin hyvää vauhtia koko matka ja jopa läpi yön. 7 mailia ennen Almerimaria tuuli kääntyi vastaiseksi ja voimistui nostattaen allokon ikävän isoksi ja  nyt kun aaltokin tuli edestäpäin meno oli aika röykytystä. Jäätiin yöksi Almerimaarin kaupungin hiekkarannan edustalle ankkuriin ja juhlistettiin Vappupäivää syöden "ulkona" omassa veneessä.
Vappua ei täällä Espanjassa juhlita mitenkään, mutta vapaapäivä se silti oli.

2.5- 5.5.2017 välisen ajan oltiin Almerimarin erittäin edullisessa satamassa.
Elämämme ensimmäinen kokemus mooringköysistä Välimerellä sujui hienosti. Marineero auttoi laiturilta käsin ojentaen förstille mooringköyden, joten eihän siinä sitten mitää hätää ollut.
Pitkästä aikaa päätettiin käydä hieman lenkkeilemässä ja venyttelemässä.
Försti oli eniten mielissään isosta ruokakaupasta aivan sataman edustalla.

Almerimarin satamassa
Lenkkipuistossa leikkituokio



COSTA BLANCA
5.5.2017  Costa del Sol vaihtui Costa Blanca:ksi ankkuroidessamme Cabo de Gatan niemen jälkeen San Josen kylän länsipuolella olevaan ankkurilahteen (Playa de los Genoveses). Hienon purjehduksen päätteeksi saimme kokea jopa myrsky lukemiin nousevan tuulen, joka yritti väenvängällä irrottaa meidän ankkuria pohjasta. Kaksi vahvaa linkkua ankkuriketjun joustinköydessä vääntyi muodottomaksi myrskyn riepotellessa venettämme, mutta pysyimme kuin pysyimmekin paikallamme.

Uusi lukollinen haka menee hankintalistalle

6.5-9.5.2017 olimme ankkurissa viehättävän Aguilas kaupungin hiekkarannan edustalla. Ihastuimme molemmat tähän tavalliseen, mutta jotenkin miellyttävään kaupunkiin ja sen ilmapiiriin. Tänne voisi tulla vaikka joskus uudelleen.
Kirkas 20,8 asteinen merivesi  innostutti  meitä kokeilemaan uusia uimaportaita, jotka Kapu oli rakentanut Portimaossa kotoa tuodusta tikkaista. Hyvin pelitti.
Merivesi on kirkasta, jopa tässä sataman läheisyydessä. On se ihmeellistä kun voi nähdä merenpohjan ihan selvästi. Ankkurin voi nähdä pohjassa ja missä asennossa se siellä köllöttää.
Kaupungissa ja tietenkin rantakadulla suoraan edessämme oli iloinen meininki, kun trialthon kilpailijat juoksivat, pyöräilivät ja uivat ja kannustus joukot hurrasivat baareista ohi kisaaville kilpailijoille. Meillä oli aitio paikat veneemme kannelta seurata tätä tapahtumaa.

Aguilas kaupungin lahti



9.5-2017 jouduimme pitkästä aikaa tuulen tyyntyessä ajamaan moottorilla Cartagenan satamaan. Mereltä käsin tätä aika isoa kaupunkia ja sen sataman suuta ei heti läheltäkään huomaa koska se on niin hyvin suojassa vuoren rinteiden takana. Täällä on ollut satama aikojen alusta lähtien. Tsekattiin sisään Yacht Port Cartagenan marinaan. Heti seuraavaksi tehtiin pakolliset turistikierrokset kaupungilla.

Roman Theatre
Lisäksi alettiin suunnittelemaan joskos tästä mentäisiinkin suoraan Baleaarien Ibizalle yöpurjehduksella 135 merimailin matkan.
Siitä alkaisikin sitten jännityksellä odotettu saaristopurjehdus eli Baleaarit, Sardinia ja Sisilia.

Kuitenkin tuulet ovat edelleen niin epävakaisia ja lähinnä vastaisia niin joudumme odottelemaan sopivaa sääikkunaa "avomeren" ylitykselle. Välillä puhaltaa voimakkaasti (near gale/gale) Levanter/Levante  eli itätuuli ja äkkiä se muuttuu Vendaval eli länsituuleksi. Nämä ovat vaihtuneet viikottain eli mitään vakaata tuulta ei ole ollut tähän mennessä. Kait tämä on tavallista täällä Välimerellä keväisin.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

CADIZ

15.4.2017 Caditzin marinassa viihdyttiinkin sitten ptkään (10pv), sillä Gibralttarilta oli luvassa kovaa tuulta. Tuuli nousikin myrsky lukemiin jopa 50 solmua. Kova tuuli toi mukanaan hiekkaa joka takertui joka paikkaan mastosta kanteen asti. Jopa kaikki köydetkin olivat kuorrutettu suolahiekka seoksella. Pari päivää kului paikkoja pestessä, mutta olihan vene sitten pesty ja samalla tarkastettu ylhäältä alas asti.
Myrsky toi kylmän ilman joka antoi hyvän syyn lämmittää saunaa useampanakin iltana.

Cadiz on vanha kaupunki ja täynnä ahtaita kujia ja niiden varsilla pieniä hedelmä-ja vihannesmyymälöitä. Löytyi myös pieni rautakauppa, jossa asioimme monena päivänä. Rautakauppa oli kuin ennen vanhaan Suomessa, kun tiskin takana olevalta myyjältä piti pyytää mitä halusi ostaa. Siinä sitten harjoiteltiin espanjan kieltä tosi elämässä.

Talot lähes toisissaan kiinni

Kauppahallista saatiin hyviä kaloja esim. "Luvina"

Puutarhan kasveja
Suihkulähde

Caditzissa olimme sopivasti pääsiäisenä ja näimme juhlallisen kulkueen "Semana Santan". Kulkue oli pitkä koostuen torvisoittokunnasta rumpuineen ja Ku Klux Klaania muistuttavista huppupäisistä marssioista sakä Jeesusta ja Mariaa kuljettavista valtavista lavitsoista. Surullisen ja mahtipontisen musiikin saattelemana tämä vaikuttava kulkue eteni hitaasti pitkin Caditzan kapeita kujia.






Kun kerta oltiin jumissa Caditzassa niin eikös sitä sitten voisi piipahtaa junalla Sevillassa. Sattui varmaan kevään kuumin päivä 34 astetta, kun kiertelimme Sevillan vanhan kaupungin katuja.

Sevillan katedraali
Sevilla Rio Guadiara

Caditzaan oli tullut myös Portimaosta tuttu S/Y Triskel Hollannista ja piipahtelimme vuoroin kylässä toistemme luona.

25.4.2017 lähdimme Cadizista klo 7.45 määränpäänä Tarifa ja siellä ankkuriin yhdeksi yöksi ja sitten seuraavana päivänä myötävirrassa (jopa 3kn) Gibraltariin.
S/Y Triskel lähti myös, mutta he suuntasivat suoraan Gibralttarille.

S/Y Triskel

Jouduimme avittamaan menoa moottorilla heikon tuulen vuoksi.Trafalkarin kohdalta alkoi myötävirta nopeuttamaan menoa ja loppumatkasta pystyimme jopa purjehtimaankin.

S/Y Senora De Mar

Tyytyväisinä ankkuroimme Tarifan (Euroopan mantereen eteläisin asuttu kaupunki) aallonmurtajan suojaan klo 18.30. Juuri kun olimme aikeissa aloittaa ruokailu tulikin tärkeä pilotti herra ilmoittamaan, että Tarifan ulommaisessa altaassa aallonmurtajien takana ei saa ankkuroida vilkkaan lauttaliikenteen takia. Meidän olisi lähdettävä merelle tai sataman sisään isoon lauttalaituriin, jossa pitäisi pelätä samaan laituriin kiinnittyviä katamaraani lauttoja ja säätä köysiä vuoroveden mukaan. Matkan jatkaminen ei myöskään oikein innostanut, koska pimeä oli tulossa. Pilot kirjan mukaan myös virta oli kääntymässä vastaiseksi. Lopulta ankkuroimme uudelleen kokonaan sataman ulkopuolelle itäisen muurin taakse. Ei aikaakaan, kun tämä tärkeä pilot herra tuli häätämään meitä pois, jopa poliisilla uhaten. Syynä tällä kertaa ankkuroinnin kieltämiseen oli se, että alue on luonnonsuojelualuetta, jonka todenperäisyyttä voi epäillä. Loppujen lopuksi katsoimme parhaaksi vaihtoehdoksi jatkaa matkaa kohti Gibralttaria. Edelleen jostain ihmeen syystä saimme myötävirtaa joten matka alkoikin taittua vauhdikkaasti. Pimeässä on aina vaara ajaa kalastuspyydyksiin, koska niitä ei voi havaita tarpeeksi ajoissa pimeässä eivätkä ne näy tutkassa. Kuitenkin tällä kertaa ei osuttu yhteenkään pyydykseen vaan hienosti kurvattiin reippaassa tuulessa Gibralttarin lahdelle, Siellä oli valtavasti laivoja ankkurissa kirkkaat valot päällä. Lisäksi lahdella on lukermaton määrä erilaisia poijuja. Näitä väistellen ja valoja tulkiten tutkan ja AIS:n avulla selvitimme tien lopulta La Linean Alcaidesa marinan viereen rannan läheisyyteen ankkuriin klo 24.00. Ansaitun ankkurimaljan jälkeen sai kaatua tyytyväisenä punkkaan.
Aamulla hyvien yö unien jälkeen siirryimme La Linean Alcaidesa marinan laituriin.


GIBRALTAR:

La Linea on espanjan puolta ja kaupunki aivan tavallinen kaupunki.Kun kävelee muutama sata metriä on jo Espanjan ja Englannin rajalla, jonka voi ylitää helposti vain passeja näyttämällä. Vähän aikaa jouduimme odottamaan, sillä tie menee läpi kiitoradan ja odotimme että lentokone laskeutui ennen kuin pääsimme kävelemään kiitoradan läpi. Aivan outoa oli hetken päästä kun siellä oli englantilaisia pubeja ja muutenkin näytti että olemme keskellä brittien kaupunkia. Kuitenkin liikenne säilyi oikeanpuoleisena.

Kiitorataa ylittämässä

Kaapelihissi vei meidät ylös Gibraltar Rockille, missä näimme ne kuuluisat apinat. Hienot näköalat avautuivat Välimerelle. Afrikan vuoret näkyivät toisella puolella Gibraltarin salmea.

Gibraltarin lahti





Apinoiden planeetta "Rock"


Näkymä Välimerelle


maanantai 17. huhtikuuta 2017

Cadiz: iin seilattiin Portimaosta 13.-14.4.Ensin ankkuroitiin Puerto Sherry vieressä olevan uimarannan edustalle.Lauantai aamuna siirryimme Puerto America marinaan.
Cadiz on hieno kaupunki kapeita kujia ja tapas baareja täysi.
Olemme täällä yli viikon koska Gibraltarilla on viikon kestävä myräkkä sinne ei ole menemistä.
Marinassa ei netti toimi.Myös sähköjohdon pistokkeet ovat erilaisia joudumme etsimään sovittimia.Myös vesijohdon liitokset vaatii uuden liitännän hakemista.Eli ollaan palattu matkapurjehtijan arkeen.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Portimaon sataman suu Ferragudo:sta katsottuna
Mimoosa kukkii maaliskuussa
Herkullista mansikkaa koepurjehduksella
Förstillä on uusi lelu
Saunan kiukaaseen lisää kiviä
Janny, Marco and Ross 
Gini, Lisa and Sirpa

torstai 16. maaliskuuta 2017

Talvi on nyt meidän kohdalta ohitse kun palasimme takaisin Portugalin Portimaon.
Suunnitelmana on, että veneen onnistuneen kunnostuksen ja huollon jälkeen suuntaamme keulan kohti Välimerta.

Oli mukava olla kotimaassa ja viettää Joulu läheisten kanssa. Tavattiin ystäviä ja jätettiin taas hyvästit heti kohta tapaamisten jälkeen.

"Lumienkelit"
Kunnostettiin taloa uusimalla aitaa ja portaikon kaiteet ym. puhdetta, joten aika ei käynyt pitkäksi. Lumen tultua hiihdeltiin metsässä ja jäällä ja nautittiin talvesta Suomessa.

Järvellä hiihtämässä

11.3.2017 odotettiin bussia pysäkillä, joka oli puoli tuntia myöhässä. Ehditäänkö ajoissa lennolle? Pelättiin kuinka sekaisin asiat olisivat lentokentällä, kun lakotkin olivat sotkeneet turvatarkistuksia ym. Kuitenkin koko matka sujui erittäin mallikaasti. Perillä Faron lentäkentältä saatiin vielä buukattua itsellemme Shuttle Bus, joka toi meidät Portimaon satamaan saakka. Kyseinen Faro Suttle Bus varausjärjestelmä löytyy netistä.

Lämmin ilma, ihana kasvien tuoksu ja lintujen viserrys vastaanotti meidät lentokentällä. Suomen ja etelän ilmastojen erilaisuus lisää arvostusta näitä kohtaan eli kontrastit tuovat  lisämaustetta elämään.

Ennenkuin oltiin veneellä päivä oli painunut mailleen. Ensimmäinen silmäys veneeseen laiturissa kaikki näytti päällisin puolin hyvältä. Kapu tarkisti akkujen varaustilan ja todettuamme niiden oleva täydessä latingissa kytkimme maasähkön veneelle. Aurinkopaneelit olivat pitäneet akut hyvässä tilassa poissa olemme ajan. Lisäksi tarkistimme, että mistään ei ole pääsyt merivettä tai sadevettä veneeseen.
Försti haki laiturilta sen varran vettä, että saatiin iltateet keitettyä ja sitten tyytyväisinä hieman uupuneina kokopäivän matkustamisesta painoimme päämme tyynyyn  S/Y Senora De Marin keinahdellessa sievästi paikallaan.

Seuraavana aamuna Kapu alkoi pestä kantta, joka oli talven jäljiltä jonkinverran  likainen. Försti puunasi sisältäpäin (hometta jonkin verran pinnoissa) ja ei aikaakaan, kun vene oli taas puhtoinen niin ulkoa kuin sisältäkin.

Ikkunoiden ja luukkujen pesua
Maton pesua 

Olimme lähettäneet itsellemme 30kg painavan laatikon kaikenlaista venetavaraa Suomesta ja se odotti meitä Marinan toimistossa. Hämmästyimme kun laatikko oli repeytynyt ja tavarat melkein pääsivät tippumaan eräästä kulmasta. Tulli oli luultavasti tarkistanut tavaramme ja jättäneet sen revittyyn kuntoon. Kuitenkin kaikki tavarat olivat onneksemme laatikossa tallella.
Paketin sisältö tietää hommia Kapulle, sillä siellä on varaosia moneen asiaan, joita kapu nyt pääsee asentelemaan. Purjeet, sprayhood ja bimini ovat myös olleet varastoituneena veneeseen, joten muutamia viikkoja tässä nyt vierähtää ennenkuin kaikki saadaan asennettua paikoilleen.

Tavarat tuli perille
Kaikkein ensimmäiseksi Kapu huolsi taitettavat pyörämme, jotka saivat myös uudet ulkokumit. Kauppaan on sen verran pitkä matka, ettei kauppareissusta mitään tule ilman oivia menopelejämme, jotka ovat palvelleet meitä jo toistakymmentä vuotta.

Venepyörät

Kauppareissulta tulossa Pingo Doce:sta

Kaupassa hämmästelimme taas kuinka elintarvikkeet täällä ovat todella edullisempia. Herkuttelimme veneellä dorado (3e/kg) kala-aterialla ja jälkiruoaksi tuoreita hedelmiä.

Tiistaisin on rannalla Villen vetämä keppijumppa, johon nyt heti osallistuimme. Kylläpä sitä ehtikin jäykistyä sitten viime treenien noin kolme kuukautta sitten. Mukavaa toimintaa tämä porukalla liikkuminen. Samalla tavattiin Pera ja Tuula.

Praia da Rochan rannalla Villen vetämää keppijumppaa
Pera, Ross, Lisa and Eki

Lisa and Ross have quickly learnt keppijumppa 

Tuula ja Kapu

Mahtavan kiireetön ja tässä hetkessä olemisen tunne on jo jatkunut nämä kolme päivää. Voi kumpa osaisi säilyttää tämän olotilan jatkossakin!